« Kesäkuu 2019 »
Ma Ti Ke To Pe La Su
     12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
Uutiset « Takaisin
14.12.2018 [12:44] Welhot historiikki - vuodesta 2010 Jäähallipeliin, osa 3/3

Tämän “historiikin” kirjoittajana toimii Pasi “Mopsi, Koutsi” Purhonen, liityin seuraan kaudelle 2010-2011, joten kerron vain sen jälkeisistä tapahtumista. Aikaisempia tapahtumia on käyty ansiokkaasti läpi Welhojen värikäs matka Wellihousuista liigaseuraksi -historiikkissa, Jukka Eskasen kirjoittamana http://www.welhot.fi/news.php?id=1842. Pelaajan roolissa toimin vuosina 2010-2013, jonka jälkeen loukkaantumiset ajoivat penkin taakse ja fläpin käsiini, millä tiellä ollaan edelleen. Koska aika paljon materiaalia on kadonnut internetin syövereistä varsinkin historiikin alkuvuosilta, niin osassa kohtia on jouduttu menemään aika paljon kirjoittajan muistin varassa.

Haluan myös tähdentää, että tämä historiikki/kertomus on vain yhden henkilön näkemys ja mielipide asioiden kulusta sekä esille nousevista asioista musta-keltaisten värilasien takaa kirjoitettuna. Lisäksi historiikissa kerrottavat tarinat saattavat sisältää hieman värikynää ja jututkin ovat voineet muuttua hieman ajan myötä, kuten niillä tapana on.  

Osa 1.

Osa 2.

Kausi 2015-2016

Joukkueen tilanne kauteen lähdettäessä oli haastava useamman avainpelaajan jäätyä joko kokonaan pois joukkueesta, tai alkukauden ajaksi siviilikiireiden sekä loukkaantumisten takia. Muun muassa Iiro Lankinen siirtyi Tapanilan Erään kokeilemaan liigavauhtia, joka kyllä teki Iirosta urheilijan. Tulopuolella saatiin mm. Rautiaisen Juha, Laukkasen Olli, Mikko Niiva, Allu Leino, jolla löytyy yksi parhaista näkemistäni heittokäsistä. Joukkueen kesäharjoittelu ei sujunut täysin toivotulla tavalla. Nämä tekijät näkyivät pahasti alkukauden peleissä. Kausi muun muassa alkoi neljän ottelun tappioputkella. Kuitenkin joukkueen kärsivällisyys ja pallollisen pelin harjoittelu alkoivat kantaa hedelmää kauden edetessä sekä kesken kauden saadut vahvistukset: Jonni Koskinen, Joonas Makkonen, Janne Pitkänen ja Manu Rytkönen kantoivat joukkueen runkosarjassa lopulta sijalle viisi. Joukkue voitti runkosarjan viimeiset seitsemän otteluaan.

Pudotuspeleissä joukkue kohtasi Karhut Porista. Sarja oli melkoista hurlum hei -salibandyä ja maalirikkaiden otteluiden jälkeen Welhot eteni välieriin LASBia vastaan. Kotonaan LASB koulutti welholaumaa lukemin 5-1 ja kiihkeän sekä tapahtumarikkaan kamppailun Kuopiosssa LASB käänsi ottelun lopussa 8-6 -voitoksi, edeten Divarin finaaleihin ja lopulta liiganousuun asti. Justus Kainulainen oli muuten jo tuolloin aika kova poika pelaamaan sählyä.

"Teimme tulosta lukuun ottamatta samanlaisen duunin kuin vuosi sitten ensimmäisen LASB ottelun jälkeen. Hemmetin ylpeä joukkueesta. Haastoimme hienosti. Kieltämättä vähän tyhjä olo, sillä jotenkin jäi sellainen fiilis, että ehkä tästä olisi ansaittu vielä kolmas ottelu. Täytyy toivoa, että täällä pysyy jengi kasassa, sillä joukkue painaa sellaista duunia, että sen palkinnon jossain vaiheessa soisi liiganousun muodossa" Jani Lipsanen 2016.

Kaudelta mieleen jääneitä asioita:

- Hankala alkukausi, kautta ei ole kiva aloittaa neljällä tappiolla. Valmennukselle kova paikka miettiä, että mitä on tehty väärin kesällä ja syksyllä. Aku Tairan jatkoaikamaali SB Vaasaa vastaan Kuopiossa kauden viidennessä ottelussa oli todella arvokas maali. Kauden avausvoitto hyvän nousun jälkeen toi joukkueeseen kaivattua itseluottamusta, jonka ansiosta kausi alkoi rullaamaan paremmin.

- Tuli oppia siitä, että usein pitkäjänteisyys ja huolellinen suunnittelu yhdistettynä työntekoon kantaa hedelmää ennemmin tai myöhemmin. Joukkue pelasi kauden parasta peliä keväällä, kun panokset olivat kovimmillaan.

- Harjoitteluun tehtiin muutoksia, jotta joukkue välttyisi jatkossa paremmin loukkaantumisilta, joista joukkue oli kärsinyt aiemmilla kausilla. Kuopio-hallin betoni ei ole kropalle se kaikista hellin alusta pelata.

- 24.10 pelattu vieraspeli KeLyä vastaan. Surkean alun jälkeen oltiin ajassa 30.14 tappiolla lukemin 1-6. Tehtiin hyviä peluutuspäätöksiä, jotka omalta osaltaan nostivat joukkueen kamppailuun voitosta. Lopulta kukas muukaan kuin Aku Taira nostaa voittomaalin ajassa 59.45. Vielä viimeinen tyhjiin ja voitto lukemin 12-10. Melkoinen hurlumhei peli, mutta kautta ajatellen tärkeät pisteet hankalan alkukauden keskellä:

- Kevään pudotuspelitappio LASBille  loi pohjat seuraavan kauden liiganousulle, tappio jätti sopivasti kiukkua ja halua tehdä asioita jatkossa entistä paremmin.

Useamman pudostuspelipettymyksen jälkeen Welhoilla oli jälleen mietinnän paikka. Halu nousta liigaan oli kova. Hyvää työtä Welhojen peräsimessä tehnyt Lipsanen siirtyi SB Vaasan päävalmentajaksi. Tilalle Welhot palkkasi Janne Kainulaisen, monissa liemissä keitetyn, syntyperäisen kuopiolaisen. Ja näin alkoivat uudet tuulet jälleen puhaltaa.

Joukkueessa pelanneet pelaajat:

Maalivahdit:

#32 Roni Tuononen

#66 Lauri Künnap

#90 Ari-Matti Leino

Kenttäpelaajat:

#14 Niko Uurtio

#23 Riku Tuononen

#24 Tomas Hoikkanen

#31 Manu Rytkönen

#27 Matti Turunen

#36 Roni Väänänen

#74 Jonni Koskinen

#82 Leevi Lahtinen

#93 Aatu Suihkonen

#7 Juha Rautiainen

#8 Joonas Makkonen

#10 Olli Laukkanen

#28 Topias Kokkonen

#11 Heikki Koivisto

#41 Eero Vepsäläinen

#42 Tero Josse Korhonen

#44 Janne Pitkänen

#50 Mikko Niiva

#56 Tero Korhonen

#68 Kalle Keränen

#81 Aku Taira

Toimihenkilöt:

Jani Lipsanen, päävalmentaja

Pasi Purhonen, valmentaja

Risto Tuononen, huoltaja

Mika Murtorinne, joukkueenjohtaja

Kausi 2016-2017

Kesän siirtomarkkinoilla Welhot oli aktiivinen, joukkueeseen hankittin Pauno “Taikuri” Kajoksinen, Sami Aalto ja Aki “Kiki” Kolari. Myös muuan Iiro Lankinen saapui takaisin welhonuttuun pelaamaan sählyä. Myös kesken kauden mukaan liittynyt, nykyisin valmennuksessa vaikuttava Henri Tuhkanen toi joukkueeseen kokemusta loppukauden kriittisillä hetkillä. Ja vanhan rungon säilyessä kasassa oli niin sanottu “kaikkien aikojen welhot” ja sitähän se paperilla ainakin oli.

Kesäharjoittelu sujui joukkueella mallikkaasti ja peli oli melko valmista jo kauden alusta mistä osoituksena oli seitsemän ottelun tappioton jakso heti kauden alusta, ajoittain varsin vakuuttavalla tavalla.

Kuitenkin joulukuun alussa jotain tapahtui, joukkue rupesi alisuorittamaan ja koki vaikeita hetkiä. Jälkeenpäin ajateltuna tämä heikko jakso tuli hyvään aikaan, jotta siihen kerettiin reagoida ennen kevään ratkaisupelejä. Oikeiden ketjukokoonpanojen löytyminen ja oikeisiin perusasioihin keskittyminen johtivatkin Welhot sen historian ensimmäiseen runkosarjan voittoon.

Pleijareiden ensimmäisellä kierroksella Welhot valitsivat SB Vaasan, Lipsasen Janin valmentaman joukkueen. Vaasa onnistuikin ensimmäisessä ottelussa ryöväämään voiton Tylypahkasta ja Welhot joutuivat lähtemään Vaasaan toiseen otteluun ns. veitsikurkulla.. Seuraavana päivänä pelatussa ottelussa oli Welhojen kannalta mieluisa käsikirjoitus. Yön aikana tehdyt muutokset toimivat ja Vaasa oli melko aseeton Welhojen hakiessa reilun 8-3 -voiton. Sama kaava toistui Kuopiossa pelatussa ottelussa ensimmäiset kaksi erää, kolmannessa vaasalaiset kehittivät pienimuotoista kiriä, mutta loppulukemat 9-6 Welhoille. Welhot siis välieriin Erä akatemiaa vastaan.

Welhot veivät hyvää, taktista ja viihdyttävää salibandyä sisältäneen sarjan suoraan lukemin 2-0, mutta on sanottava, ettei Erä akatemia Welhoja helpolla päästänyt. Propsit tässä välissä Akamedialle. Welhot siis finaaleihin Porin Karhuja vastaan.

Asetelmat finaaleihin olivat mielenkiintoiset, runkosarjassa molemmat ottivat varsin selkeät kotivoitot ja olivat mainiossa kevätvireessä.

Ensimmäinen ottelu oli varsin tunnustelevaa peliä, kuten yleensä sarjojen ensimmäiset ottelut ovat. Ottelu Welhoille 4-1 ja sarja 1-0. Muistan Karhujen osittain miesmerkkiin perustuvan karvauksen tuottaneen ongelmia meille silloin ja oikeastaan koko finaalisarjan ajan.

Toinen ottelu tuntui welholeiristä katsottuna ns. ohipeliltä, oltiin paikalla, muttei läsnä. Tästä todisteena mm. omiin päästetyt pari vaparimaalia sekä erän loppujen korkeista heitoista tulleista kahdesta maalista. Voitto Karhuille.

Kolmannessa ottelussa sarja heräsi kunnolla henkiin, ja mikä parasta Ylen kamerat olivat paikalla, ja ottelu näkyi YLE tv2:lla. Katsojat näkivät kyllä melkoista salibandyviihdettä kerrakseen. Dramaattisine loppuratkaisuineen. Ottelu Welhoille jatkoajalla 9-8 ja sarja lukemiin 2-1.

Ei ollut kyllä valmentajan näkökulmasta se kaikista mieluisin peli, mutta tunneskaala ottelun aikana oli kyllä melkoinen, joten se korvatkoon tässä tapauksessa keskialueen kunnioittamiset sun muut taktiset hienoudet.

Ottelusarjan neljäs ottelu edessä ja katkaisun paikka. Oli muuten Porissa kohtalainen metakka ja ei ole kyllä mikään helppo paikka pelata. Ennen peliä joukkueen sisällä painotettiin tiivistä joukkuepeliä puolustuksessa sekä ratkaisuhalukkuutta hyökkäyspäässä. Itse ottelusta itsellä ei ole juuri muistikuvia, jälkikäteen pari kertaa katsonut kyseisen pelin videolta ja maalikoosteen useampaan kertaan. Jotain omituista siinäkin ottelussa tapahtui aikavälillä 26.34 - 27.41. Ja niin, Selkä-Roni paino ottelun voittomaalin Koskisen Jonnin syötöstä, enpä olisi kauden alussa arvannut:

Tunne ottelun jälkeen oli kyllä mahtava ja sanoinkuvailematon, en tiedä voiko mistään muusta saada vastaavia tunteita kuin urheilusta. Tuntui hyvältä saada palkinto useamman vuoden työstä.

Nousuahan sitten juhlittiin pidemmän kaavan mukaan ja jälleen kerran kiitos ja anteeksi kaikki osallistujat sekä viattomat uhrit.


Divarin mestarit! Kuva: Jari Turunen

Kaudelta mieleen jääneet asiat:

- Valmentajan näkökulmasta materiaali oli aivan loistava kyseiselle sarjatasolle. Oli laatua sekä laajuutta, Kovia pelimiehiä jäi vähäiselle vastuulle, koska yleensä pelaavassa kokoonpanossa on se 15+1 paikkaa.

- Laaja materiaali ja sen vuoksi alkukaudella harrastamamme pelaajien kierrätys jätti itselleni tunteen, että viisikot kannattanee jatkossa yrittää lyödä lukkoon mahdollisimman aikaisin.

- Joukkueen maalinsuulla pyörinyt ruletti kauden aikana. Muun muassa loukkaantumiset johtivat siihen tilanteeseen, että kauden alussa maalissa aloitti alun perin maalivahtivalmentajan pestiin lupautunut Niko “Frilu” Frilander. Niko oli muuten edelliskaudella pelannut 5. divisioonassa puolustajana. Noh, Friluhan vastasi huutoon ja torjui loistavasti joukkueen kauden alussa seitsemässä ottelussa kuuteen voittoon ja yhteen tasapeliin. Todella kova suoritus, arvostan paljon. Tämän jälkeen Niko päätti jakaa vastuuta muillekin häkkipäille. Lopulta päädyttiin siihen tilanteeseen, että kevään ratkaisu otteluissa joukkueen maalissa pelasi Kosti “Teinisensaatio” Jolkkonen, ikää 16 vuotta kauden alussa. Jäi junnun loistavat otteet muuten varmasti monen mieleen sinä keväänä.

- Tutustuminen Kainulaisen Janneen. Vienyt joukkueen toimintaa entisestään eteenpäin ja on varsinkin henkilökohtaisen valmentamisen ammattilainen, Olen oppinut sinulta paljon ja minulle antamasi vastuu on kehittänyt minua valmentajana, kiitos siitä.

- Divarin mestaruus ja sen johdosta liigapaikka seuraavalle kaudelle. Aikamoinen tunteiden myllerrys kävi päässä, kun ymmärsi, että monivuotinen tavoite oli saavutettu. Nousujuhlat olivat jälleen kerran pitkät ja tapahtumarikkaat, kiitos osallistujille.

Kaudella joukkueessa pelanneet pelaajat:

Maalivahdit:

#30 Kosti Jolkkonen

#32 Roni Tuononen

#75 Niko Frilander

#63 Joonas Kristiansson

Kenttäpelaajat:

#3 Aki Kolari

#14 Niko Uurtio

#20 Jonni Koskinen

#23 Riku Tuononen

#27 Matti Turunen

#31 Manu Rytkönen

#36 Roni Väänänen

#49 Iiro Lankinen

#7 Juha Rautiainen

#8 Joonas Makkonen

#10 Olli Laukkanen

#15 Henri Tuhkanen

#19 Jesper Kauhanen

#41 Eero Vepsäläinen

#42 Tero Josse Korhonen

#44 Janne Pitkänen

#50 Mikko Niiva

#56 Pauno Kajoksinen

#68 Kalle Keränen

#81 Aku Taira

#88 Sami Aalto

Toimihenkilöt:

Janne Kainulainen, Päävalmentaja

Pasi Purhonen, Valmentaja

Pasi Huhtinen, Valmentaja

Niko Frilander, Maalivahtivalmentaja

Mika Murtorinne, Joukkueenjohtaja

Risto Tuononen, Huoltopäällikkö

Katriina ja Pekka Manninen,Taustat

Mikko Tiihonen, Taustat

Kausi 2017-2018

Monivuotisen unelman toteutumisen myötä edessä siinsi historiallinen ensimmäinen kausi jolloin Kuopiossa pelattaisiin liigasalibandya. Siirtomarkkinoiden suhteen vesi virtasi Kallavedessä Welhojen kannalta aivan väärään suuntaan, kuten Henri Pitkänen asian ilmaisi ennen kauden avausottelua. Lähtijöiden lista oli sekä runsas ja Itä-Suomen alueella ainakin varsin nimekäs. Joukkueen vahvuudesta poistuivat Joonas Makkonen (lopetti), Pauno Kajoksinen (happee), Manu Rytkönen (Pisaba), Mikko Niiva (lopetti), Joonas Kristiansson (lopetti), Sami Aalto (Loviisan Tor), Aku Taira (lopetti), Olli Laukkanen (Vehve), Niko Frilander (valmentajaksi), Matti Turunen (Apassit), Henri Tuhkanen (valmentajaksi). Osa lähtijöistä oli tiedossa jo hyvissä ajoin, mutta valitettavan monen pelaajan siviilielämän haasteet veivät muualle tai ajoivat lopettamaan/pelaamaan alemmille sarjatasoille.

Vänärin rantaan ajautuivat Kallaveden kuljettamana: Paluun Welhoihin tehnyt Petri Lesch (M-Team), Josbasta siirtynyt nuorten maailmanmestari Eetu “Eeli” Sorvali sekä Tuomas “Tumppi” Rautiainen Kajaanin Papaksesta. Lisäksi joukkuetta täydennettiin omista junioreista seuraavilla pelaajilla: Mika Rissanen, Niko Uurtio, Topias Kokkonen, Tuukka Varakas, Kalle Karvinen ja Reijo Laitinen. Kauden aikana joukkueen vahvuuteen liittyi Viljami Venäläinen Welhojen akatemia joukkueesta.

Kausiennakoissa welhopoppoolle ennustettiin täysin ymmärrettävästi ns. ranskalaistavisiittiä liigakentille. Ymmärrettävää, koska uskon ettei kovin monella toimittajalla, vastustajan valmentajalla tai pelaajalla ollut juurikaan tietoa pelaajistostamme. Kenties tämän ansiosta pääsimme alkukaudesta yllättämään useita joukkueita ja napsimaan arvokkaita sarjapisteitä.

Joukkue itse ymmärsi jo keväällä, että työnteon määrän on kasvettava sekä harjoittelun laadun on parannuttava, jotta liigaotteluissa olisi mahdollisuus taistella pisteistä. Tuumasta myös päästiin toimeen ja moni pelaaja otti kesän aikana isoja harppauksia, sekä pelaajina että urheilijoina eteenpäin.

Kaudenavaus sen sitten joukkueelle osoitti, Mahtavissa puitteissa seuran 20-vuotistapahtuman yhteydessä pelattu ottelu päättyi Welhojen voittoon Hämeenlinnan Steelersistä lukemin 10-6 ja seurahistorian ensimmäiset liigapisteet olivat tosiasia. Voitto kaudenavauksesta antoi joukkueelle uskoa, se pystyy pärjäämään tällä sarjatasolla.

Kohonnut itseluottamus siivitti joukkueen jopa mukaan taisteluun play-off -paikasta. Syyskauteen mahtuivat mukaan maukkaat voitot mm. SPV:stä, TPS:sta (Pyry Luukkonen vaihdettiin pois TPS-maalilta, mörkö on nyt ainakin osittain kellistetty) sekä Indiansista.

Kuitenkin alkuhuuman hälvennyttyä joukkueelle tuli karu paluu realiteetteihin. Saavutetut voitot saattoivat aiheuttaa joukkueelle harhan, että liigatasolla voi pärjätä ilman 100% halua ja tahtoa tehdä asioita oikein. Aikavälillä 26.11.2017 - 24.2.2018 pelasimme 11 ottelua, joista voitimme vain kaksi. Näin ollen unelma play-off -paikasta haihtui ja tilalle tuli taistelu suorasta säilymisestä.

Loppukauden neljästä viimeisestä pelistä joukkue voitti kaksi, molemmat ns. 4 pisteen otteluissa päävastustaja SalBaa sekä Kooveeta vastaan. Nämä voitot riittivät varmistamaan suoran sarjapaikan seuraavalle kaudelle. Vaikkakin on myönnettävä, että varsin jännittäväksi tapahtumaksi sarjapaikan varmistuminen kauden viimeisellä ottelukierroksella muodostui.

Tähän väliin on myös todettava, että niin kauan kuin minä olen ollut joukkueen toiminnassa mukana, niin joukkue on esittänyt kauden tärkeimmillä hetkillä parasta peliään. Joskus lopputulos on ollut voitollinen ja toisinaan tappiollinen. Silloin vastustaja on ollut kaikesta huolimatta parempi kuin me.

Kausi oli joukkueelle monella tapaa upea. Joukkueena ja yksilöinä päästiin haastamaan Suomen parhaat pelaajat ja joukkueet, mistä varmasti jokainen ammensi oppia roppakaupalla, minä mukaan lukien. Jokaisesta varmasti tuntui hyvältä lytätä kausiennakot vääräksi ajoittain varsin mallikkailla peliesityksillä tulleilla voitoilla ja sarjapaikan suoralla uusimisella. Usea pelaaja myös otti kauden aikana isoja kehitysaskeleita eteenpäin, mikä varmasti kantaa hedelmää niin pelaajan kuin Welhojenkin kannalta tulevaisuudessa.

“Tultiin pelaamaan rohkeaa ja aktiivista salibandyä. Omissa soi välistä liikaakin, mutta joukkue kehittyi matkan aikana valtavasti ja uskon, että nyt kylvetty siemen kantaa hedelmää pitkässä juoksussa paremmin kuin se, että olisimme tulleet Salibandyliigaan vain selviämään. Pidemmän analyysin aika on myöhemmin, mutta tästä on todella loistavat lähtökohdat lähteä rakentamaan tulevaa. Kiitos kaikille pelaajille, huikealle valmennusryhmälle ja johtoryhmälle, seuran eteen kovasti töitä tekeville ihmisille ja huikeille faneille, joita näkyi paljon myös vieraspeleissä!” Janne Kainulainen, 2018.

Kaudelta mieleen jääneet asiat:

- Kaudenavaus, hieno tapahtuma, hieno ottelu ja hyvä alku kaudelle. Oli mukava olla osana kuopiolaista salibandyhistoriaa. Ja olisihan se pitänyt arvata, että Riku “Bondi” Tuonosen kantista se Welhojen ensimmäinen liigamaali tulee. Olen nähnyt Rikun laukauksen niin kentällä pakkiparin roolissa sekä valmentaja, Ja voin kertoo, että on melkoinen piiska:

- Päästiin tutustumaan liigan vaatimuksiin kentällä sekä myöskin kentän ulkopuolella (olosuhteet, yms.), ollaan vielä kärkeä jonkin verran takana, mutta toivottavasti nousujohteinen trendi säilyy Welho-organisaatiolla jatkossakin, sekä kentällä että toimiston puolella.

- Itselle realisoitui se, että vaikka pelaajana en liigatasolle koskaan yltänyt, valmentajana siihen kuitenkin pystyin. Koin, että pystyin omalla tekemiselläni auttamaan joukkuetta pärjäämään paremmin,

- Todella monen nuoren sekä myöskin vanhemman pelaajan iso kehitys kauden aikana pelaajaksi, joka pystyy pelaamaan liigatasolla. (Pelaajat, tehkää sitä duunia vapaa-ajalla. Hiokaa lajitekniikkaa, tehkää ylimääräistä fysiikkaa yms. Pelkät joukkueen harjoitukset eivät valitettavasti yleensä riitä kehittämään teitä parhaaksi mahdolliseksi pelaajaksi.)

-Vieraspeli Raumalla 25.2.2018, todella tärkeät pisteet todella erikoisen ottelun jälkeen. Ottelun pelisuunnitelma toimi täydellisesti, saatiin riisuttua vastustajan parhaat aseet hyvin pois ja oltiin itse tehokkaita maalipaikoissa.

Kaudella joukkueessa pelasivat:

Maalivahdit:

30 Petri Lesch

31 Kosti Jolkkonen

32 Roni Tuononen

Kenttäpelaajat:

2 Tuukka Varakas

3 Aki Kolari

14 Niko Uurtio

20 Jonni Koskinen

23 Riku Tuononen

36 Roni Väänänen

49 Iiro Lankinen

7 Juha Rautiainen

9 Mika Rissanen

10 Tuomas Rautiainen

16 Eetu Sorvali

18 Kalle Karvinen

19 Jesper Kauhanen

24 Topias Kokkonen

29 Olli Taskinen (C)

41 Eero Vepsäläinen

42 Tero Korhonen

44 Janne Pitkänen

68 Kalle Keränen

Linkit:

Welhojen värikäs matka Wellihousuista liigaseuraksi -historiikki, Jukka Eskanen) http://www.welhot.fi/news.php?id=1842

Olli Taskinen: http://reenipaivakirja80.blogspot.com/

Historiaa kirjoitetaan jälleen lauantaina, kun Welhot kohtaa Kuopion jäähallissa Jyväskylän Happeen klo 16:00 alkavassa ottelussa!

Liput ennakkoon: Ticketmaster

Yhteistyökumppanit
      
NettiTieto Oy