Lauantaina 10.10.2020 jatkettiin Savo-Karjalan alkusarjan vääntö kahden ottelun voimin, niin mustan kun keltaisenkin joukkueen osalta. Molemmille joukkueille pelit tarjosivat mahdollisuuden harjoitella viisikkopelaamista sekä nauttia parhaasta, eli pelaamisesta.
 
Welhot keltainen vs Josba musta:
Keltainen joukkue kohtasi ensimmäisessä ottelussaan Josba mustan. Ottelu oli laukausten valossa tasainen vääntö, joskin tuloksen ei. Voitto 4-1 takasi keltaisille ensimmäiset pisteet tämän kauden sarjassa. Onnistumisia saatiin, niin ylivoimalla kuin tasakentällisin. Edellisessä turnauksessa Nilsiässä keltaiset kohtasivat Leba/Josba 06 kuin 07:n yhdistelmäjoukkueet ja niissä peleissä näkyi vielä epäjärjestäytyneisyyttä viisikkopelissä, josta johtuen pelaaminen oli vielä silloin kovin yksilöpainotteista. Tänään kuitenkin sävel oli ensimmäisessä pelissä tyystin toinen. Joukkue pelasi yhtenäisesti, nauttien selvästi isosta kentästä ja sen tuomista mahdollisuuksista.
Isokenttä (tuo korkealta karvaavien joukkueiden painajainen), tarjosi aikaa ja tilaa pelaajille. Keltainen joukkue hoksasi hyödyntää tämän vastustaja paremmin, se tarjoaakin havainnon tuloksen takaa. Kun vastustaja ajoi päätylankkuun, niin keltainen joukkue hyödynsi tämän ensin löytämällä leveyden helpolla syötöllä pakilta pakille. Leveyden löydyttyä, seurasi välillä sentterin kautta pelattuja puolipitkiä avauksia, ja välillä pitkiä syöttöjä syvä pelaajille asti. Näillä taktisilla liikkeillä saatiin vastustajan pitkiksi venyneet etäisyydet hienosti hyödynnettyä ja seuraus oli ilmeinen. Kädet kattoon ja pisteet kotiin.
 
Welhot musta vs Josba musta:
Welhojen kilpajoukkue lähti omalta osaltaan jatkamaan pisteiden metsästystä Nilsiän turnauksen jälkeen, kohdaten keltaisen joukkueen pehmittämän Josba mustan ensimmäisessä pelissä. Tavoitteena oli liikutella palloa ja saada aikaan pitkiä hyökkäyksiä ja harjoitella niiden päätteeksi maalin tekoa. Ottelu päättyikin voittoon lukemiin 13-1, eli katkaisuun kolmannessa erässä. Tavoitteiden osalta, päästiin maaliin viimeistelyn suhteen ja pitkiä hyökkäyksiäkin saatiin tehtyä. Yllättäen kuitenkin Josba mustan korkea karvaus teki hetkittäin pelinavauksesta haasteellista. Myös fakta, että peli oli rikkonaista (lukuisista mailaan lyönneistä johtuen) saattoi vaikuttaa/vaikeuttaa tavoitteisiin pääsyä. Ajoittain myös sorruttiin puolustuspään tilantilanteissa tälle joukkueelle tavanomaiseen hätäpuskemiseen (tilanne jossa palloa paniikinomaisesti työnnetään eteenpäin suoraan vastustajan hyökkääjien lapaan oman maalin edestä) jolloin menetetään peittopeli muodostaen mahdollisimman suuri maski omalle maalivahdille ja kadotetaan se vähäinenkin organisointi puolustuspelaamisesta, mitä on opeteltu. Tällaisesta tilanteesta syntyikin vastustajan ainokainen. No, näitä on hyvä harjoitella välillä, sillä joukkue alkaa pallollisesti olla sillä tasolla, että edellä mainitut tilanteet alkavat olla varsin harvinaisia.
Onnistumiset pisteiden valossa jakaantui tasaisesti, sillä 9 eri pelaajaa pääsi tehopisteiden makuun. Aiemmin mainitusta mailaan lyönneistä johtuen erikoitilanteita päästiin jumppaamaan myös. Ylivoimalla onnistuttiin 2/3 kertaa, eli hyvin. Alivoimalle jouduttiin kertaalleen, ja hienon puolustus pelaamisen jälkeen tehtiin kauden ensimmäinen alivoima maali!
 
 
 
Welhot keltainen vs Apassit:
Keltaisen joukkueen toisessa ottelussa vastaan asteli Apassit Nilsiästä. Ottelusta muodostuikin varsinainen trilleri, päättyen lopulta keltaisten hienoon 5-4 voittoon. Pelin alku oli tällä kertaa se, millä pisteet saatiin kotiin. Toki peli kestää 45 minuuttia, mutta ensimmäisen erän 3-0 johto toi sen (joskus niin merkittävän) eron, millä homma hoitui. Vielä kun keltaiset riipaisivat toisen erän alkuun 4-0 johtoon, voitiinkin loppu pelissä keskittyä puolustamiseen Apassienkin herättyä otteluun. Keltainen joukkue jatkoi ensimmäisestä pelistä tuttua järjestelmällistä pelin avausta, jolla saatiin upeita maaleja ja hienoja hyökkäyksiä aikaan. Nämä seikat toimivat varsinkin 2-erän alkupuolelle asti. 4-0 tilanteessa Apassit heräsi ja aloitti vimmaisen takaa-ajon. Siinä vaiheessa päästiin harjoittelemaan puolustus pelaamista, missä onnistuttiinkin hyvin. Apassien vyöryttäessä hyökkäyksiä laitojen kautta, Welhot keskittyi viekkaasti puolustamaan keskustaa. Sentterit ottivat hienosti koppia tästä ja paransivat upeasti puolustustietoisuuttaan pelin edetessä. Maalivahtipeli näytteli toki myös suurta tekijää pelin edetessä, ja Welhot saikin siltä osin nauttia priimasta tänään.
Vaikka ottelun lopusta tulikin hieman paniikkia vastaan taistelu, niin silti ei ole vääryyttä väittää, että voitto ei olisi ollut ansaittu. Tässä tuloksen takaa paljastuu se, että fiksummin pelannut joukkue voitti tänään.
 
Welhot musta vs Apassit:
Mustan joukkueen toinen ottelu pelattiin Apasseja vastaan. Teoriassa taas päästiin hyökkäämään keltaisen joukkueen uuvuttamia pelureita vastaan, mutta tällä kertaa asetelma kääntyikin niin, että vastassa oli keltaisten ärsyttämä joukkue. Tavoitteen asettelu oli samankaltainen kuin ensimmäisessä pelissä, mutta se kyllä nyt jäi vajaaksi mustien osalta. Vaikka ottelu päättyi 7-4 voittoon, niin parannettavaa jäi runsaasti. Ei sillä, että kaikessa olisi epäonnistuttu, ei suinkaan, mutta jos kasvu kilpapelaajaksi vaatii oman toiminnan reflektointia niin pelin sisällä, kun sen jälkeenkin, niin nyt olisi voinut käydä ns. kylmät pojille, sen verran lepsua oli pelaaminen. Toisaalta joskus valmennuksen on herätettävä poikia tähän kilpapelaajuuteen, ja ensimmäisen erän mentyä kummallisia piruetteja ja ”no look” syöttöjä ihmetellessä, piti asiaan siltä osin puuttua.  Tällä kertaa se toimi ja joukkue ymmärsi oman pelaamisen yskän heräten pelaamaan. Salibandya kun pelataan pallolla. Pallolla jossa on 26 reikää ja se on hauras ja arvokas vallan väline, josta tulee pitää erityistä huolta. Toisesta erästä eteenpäin tuo ”huolen pito” alkoi näkymään jo pelissäkin. Ei tullut enää piruetteja, vaan ruvettiin töihin. Ja kun nämä seikat alkoivat pelissä toteutumaan, niin ruvettiin saamaan pitkiä hyökkäyksiä vastustajan maalille, joista seurasi muutama upea maalikin. Välillä vastustaja pääsi iskemään vastaan muutaman kerran häijysti, tehden pari maalia, pysyen siten ottelussa mukana. Kolmannessa erässä riitti, että vastustaja pidettiin takajaloillaan eikä päästetty heitä tuloksellisesti liian lähelle.
Yhteenvetona ottelusta voi kuitenkin sanoa, että tässä kilpapelaamisessa kaivataan vielä harjoitusta. Se, että vastustajat on tuttuja, ei tarkoita sitä, että heihin voi suhtautua heidän taitojaan väheksyen. Vastustajaa on hyvä opetella kunnioittamaan jolloin myös valmistautuminen ja peliin keskittyminen on kilpapelaamiseen vaadittavalla tasolla ikään kuin automaattisesti. Silloin ei tarvitse viritellä motivaatiota joka kerta erikseen. Toki tämäkin vaade on helpompi kirjoittaa ja todeta näin, kun mitä se on käytännössä, mutta jos jostain tulevaisuudessa haluaa hyötyä, niin sitä jos mitä kannattaa jumpata, kovasti!


Jaa uutinen